Kun kysyn asiakkailtani vastaanotolla, millaiset
asiat tekevät heidän mielestään ulkonäköstä ja ilmeestä virkeän, saan lähes
aina vastaukseksi saman; “Sellainen kirkas ja heleä iho, vähemmän juonteita,
tasaisemman värinen iho”. Haastattelin ihotautienja allergologian
erikoislääkäri Erika Wikströmiä ja selvitin, miten ihon tasaisen sävyn saa
säilymään ja miten ihoon jo tulleita pigmenttiläikkiä voi hoitaa.
Kun olin esiteini-ikäinen,
unelmoin kolmesta asiasta; hammasraudoista, gerbiileistä ja pisamista. Siskollani
oli näistä kaksi – hammasraudat ja pisamat. Olin suunnattoman kateellinen.
Miten suloinen voi nuori tyttö olla telaketjuineen ja kesakoineen! Vaikka
kuinka nenänpäätäni auringolle näytin ja suu irvessä hampaitani narskutin, en
saanut kumpiakaan. Siispä sitten 15-vuotiaana hankin kajalin ja piirsin
itselleni pisamia. Kyllä, koko naaman täyteen. Silloinen poikaystäväni
(nykyinen aviomieheni) ihmetteli, miksi pisamat vaihtoivat aina päivästä
riippuen paikkaa.
Sitten koitti päivä, kun ne
oikeat pisamat ilmaantuivat kuin tyhjästä. Olin varttia vaille kolmekymppinen,
asuin ulkomailla ja olin raskaana. Boom! Kasvoilleni nousi pigmenttejä.
Nenänpään pisamien lisäksi otsaan tuli kaksi ruskeaa länttiä ja ylähuuleni
tummui niin, että se näytti siltä kuin olisin unohtanut pyyhkiä suuni kaakaon
juonnin jälkeen. Pelästyin. Tästä päivästä lähtien auringonottotottumukseni
muuttuivat.
Pisamat, melasma ja lentigo
solaris
Allerkologian ja Ihotautien
erikoislääkäri Erika Wikström kertoo, että hyvänlaatuisia pigmenttimuutoksia
ovat pisamat, melasma eli maksaläiskä ja lentigo solaris. ”Iholla nähdään
vaaleanruskeita/ruskeita, joskus harmahtavia/kellerviä läiskiä
aurinkoaltistusalueilla etenkin kasvoilla ja kaulalla, sekä kädenselissä.
Pisamat ovat usein pieniä, muutaman millimetrin kokoisia halkaisijaltaan, kun
taas melasma ja lentigomuutokset voivat olla jopa senttimetrien kokoisia
laajuudeltaan.”
pisamia
Erika vahvistaa, että
auringon UV-säteily on tärkein laukaiseva/pahentava tekijä
pigmenttimuutosten synnyssä. Sukupuolihormonien vaikutus raskauden aikana tai
ehkäisypillerien muodossa on merkittävä etenkin melasman eli ns. maksaläiskien
synnyssä (minun kohdallani oli siis kyse juurikin tästä). Kun taas niiden
ihanien pisamien ilmaantumiseen vaikuttaa keskeisesti perimä ja ihotyyppi ja ne
ovat yleisimpiä vaaleaihoisilla ja punahiuksisilla. Lentigomuutoksessa
keskeisintä on nimenomaan elinikäinen aurinkoaltistus ja siihen liittyvä
valovaurio iholla. Laukaiseva tekijä aikaansaa väriaineen, melaniinin
liiallisen tuotannon ihon pinnassa. ”Pisamia on eniten vaaleaihoisilla lapsilla
ja nuorilla ja ne vähenevät, jopa katoavat iän myötä. Melasmaa nähdään enemmän
tummaihoisilla, 25-50-vuotiailla. Lentigo puolestaan on tyypillinen yli
55-60-vuotiailla.” Erika erittelee.
Ennaltaehkäisy ja hoidot
Joka aamu, kun katselin
itseäni peilistä tämän kestokaaokaviivan koristamana, mietin niitä lukuisia
kertoja, kun olin pikkutyttönä niin hartaasti toivonut pisamia ja myöhemmin
teininä, ruskettanut itseäni lomamatkoilla mahdollisimman ruskeaksi. Siis niin
ruskeaksi, että minua ei juuri erottanut Turkin Alanyan pimenevässä yössä. Voi kun olisin tajunnut
silloin, että pigmenttimuutosten välttäminen onnistuu parhaiten välttelemällä
liiallista UV-säteilyä. “Tämä tarkoittaa siis sitä, että iho tulee suojata
kesäaikaan myös varjossa oleskellessa auringonsuojavoitein ja sopivalla
vaatetuksella”, Erika täsmentää ja oikaisee, että toisin kuin joskus luullaan,
ruokavaliolla ei liene merkitystä pigmenttimuutosten synnyssä.
“Maksaläiskien ja
lentigoiden tärkein hoito on niiden ehkäisy eli hyvä UV-suojaus
korkeakertoimisella aurinkovoiteella. Suojakertoimen tulisi olla vähintään 50,
UVA + UVB-suoja, jota lisätään kasvoille aurinkoaltistuksessa 2 tunnin välein
ja aina uimisen jälkeen.” UV-säteilyä on myös kevättalvella runsaasti, Erika
varoittaa ja suositteleekin ympärivuotiseen käyttöön esimerkiksi päivävoidetta
jossa on suojakerroin 20. “Jos melasman
yhteisvaikuttajana uv-säteilyn kanssa on e-pillerit, voidaan yksilöllisesti
harkita mahdollisen hormonihoidon lopetusta.”
Jos sitten käy niin, että
näin aikuisiällä havahtuu siihen, että tässä näitä pigmenttejä nyt sitten on ja
ne häiritsevät, mistä apua? Lääkehoidoista tehokkain on hydrokinoni, jota on
käytetty vuosikymmenten ajan ihonvaalennusvoiteissa. ”Nykyisellään hydrokinonin
käyttö on kielletty Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa karsinogeenisuusriskin
vuoksi. Aknen hoidoista tutut iholle voiteena käytettävät retinoidit
(adapaleeni ja tretinoiini) sekä atselaiinihappo voivat vaalentaa maksaläiskiä
pitkäaikaiskäytössä.” Lisäksi kirjallisuudessa mainitaan myös kojihappo, joka
on voimakas antioksidantti sekä iholle voiteena käytettävät kortikoidit, jotka
voivat vaalentaa ihoa. ”Haittojen vuoksi kortikoideja käytetään kuitenkin vain
jaksoittaisessa hoidossa yhdistettynä muihin lääkeaineisiin” Erika tarkentaa.
Mikäli lääkehoitoon ei ole
tarvetta, tai sitä ei toivota, voi pigmenttimuutoksia hoidattaa myös
tehokkailla laserhoidoilla, kemiallisilla happokuorinnoilla sekä
neularullaushoidoilla. ”Kemiallisilla kuorinnoilla esim. glykolihappo ja
salisyylihappo, saadaan pigmenttimuutoksia vaalenemaan ja ihoa kirkastettua.
Laserhoitojen hyöty/haitta pigmenttimuutosten hoidossa on punnittava tarkkaan,
koska hoidon komplikaationa voi olla pigmenttimuutoksen tai -alueen tummeneminen
tai liika vaaleneminen, etenkin jos potilaan ihotyyppi on tummempi. Parhaat
hoitotulokset saadaan vaaleassa, tyypin I-III ihossa. Lentigomuutoksia voidaan
hoitaa myös kryo- eli jäädytyshoidolla.” Neularullaushoito eli mikroneulaus on
hoito, jossa ihon pintaa uudistetaan aiheuttamalla siihen turvallinen vaurio.
Pienen pienet reijät ihossa saavat aikaan hallitun tulehduksen jonka myötä iho
alkaa itse uusimaan itseään. Mikroneulaus on turvallinen hoitomuoto, jota voi
myös tehdä kevyesti kotona.
Karkeasti voidaan olettaa,
että mitä voimakkaampi kertahoito, sen pitkäkestoisempi toipumisaika ja
tehokkaampi tulos. Jos toipumisaikaan ei ole niin kutsutusti varaa, eli ei
halua olla töissä naama punaisena ja ruvella, voidaan useimmat hoidot toteuttaa
myös lopputuloksen kannalta ihan tuloksellisesti, mutta kevyemmin sarjahoitona.
Hoitoa valitessaan on tärkeää erotella pigmenttimuutoksia poistavan hoidon ja
kirkasta ihoa ylläpitävän hoidon ero. Jos hoidosta ei koidu minkäänlaista
toipumisaikaa voi yleisesti olettaa, ettei pigmenttimuutoksista sillä hoidolla
pääse kokonaan eroon. Tällöin on kyse pikemminkin kirkasta ihoa ylläpitävästä
hoidosta. Yhteen kiteytettynä: hyviä hoitoja on, mutta tulos riippuu hyvin
pitkälti siitä millainen hoito tehdään ja miten sitä saavutettua tulosta sitten
hoidetaan.
pigmenttimuutokset ovat monelle osa elämää, ehkä muisto ulkomailla eletystä ajasta
Suojakerrointa ihan joka
päivä
Valittiin sitten kertalaakista tehokas hoito
tai kevyempi sarjahoito, vain oikea jälkihoito tuottaa tulosta. “Hoitotulosten
pysyvyyteen vaikuttaa olennaisesti UV-suojaus. Hormonaaliset muutokset voivat
vaikuttaa siihen että pigmenttimuutokset, etenkin ns. maksaläiskät
uusiutuvat.” Minun kohdallani
ratkaisevaa oli mitä ilmeisimmin se, että tulin järkiini; lopetin kasvojen
grillaamisen auringossa ja aloitin ympärivuotisen suojaamisen.
Pigmenttimuutokset eivät ole tulleet enää samalla tavalla näkyviin kesäisin ja
otsan läiskät ovat lähes kadonneet . Käytän spf 50 –voidetta ympäri vuoden ja
kesäisin kehystän kasvoni tyylikkäällä leveälierisellä hellehatulla. Onneksi ne
ovat taas muotia!
Työssäni minulta kysytään
usein, että pitääkö tässä hoidossa sitten käydä aina ja kauanko tulee välttää
aurinkoa. Yksinkertainen vastaus: kyllä, mitä todennäköisimmin hoitoja
tarvitaan useita, myös voimakkaampia hoitoja pitää aika ajoin uusia tuloksen
ylläpitämiseksi. Ja se aurinko! Jos pigmenttimuutokset hoidattaa esim.
laserilla, joka on jo sinänsä hoitona arvokas toimenpide, tulee hoitotulosta
vaalia ja se onnistuu vain auringonottoa hillitsemällä – koko lopun ikää. Tässä
kohti kannattaakin itseltään kysyä, voinko elää näiden pigmenttiläikkieni
kanssa? Jos vastaus on “En voi”, silloin elämäntapamuutos on paikallaan. Jos
taas ei ole valmis muuttamaan elintapojaan ja edelleen joka kesä tavoittelee
sitä papumaista rusketusta, ei ehkä ole syytä hoitoon.
On sitä elämässä muutakin
kuin…
Pigmentit kuten pisamat
voivat siis olla aivan ihania, ihailtuja, jopa tavoiteltavia, kuten omalla
kohdallani oli. Myös melasman suhteen joku saattaa miettiä, että mitä näistä,
ne ovat vain elämää ja elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin pienet ihon
värivirheet. Totta! Mutta pigmenttimuutoksia on silti hyvä pitää silmällä.
“Pigmenttimuutosta kannattaa lähteä näyttämään lääkärille mikäli siihen
ilmaantuu muutoksia, mm. värinvaihtelua. Mikäli aiemmin tasaväriseen
vaaleanruskeaan muutokseen ilmaantuu esim. Tummempia, mustia, punertavia tai
sinertäviä alueita, on syytä ottaa näytepala. Muita huolestuttavia merkkejä
ovat muutoksen muuttuminen epäsymmetriseksi tai jos muutokseen tulee haavaumaa
tai rupeumaa.” Ihotautilääkärin työssä näkee auringonoton varjopuolen. Oikealla
asenteella pigmenttiläiskiä on kuitenkin helppo ennaltaehkäistä ja hyviä
hoitomuotoja niiden häivyttämiseksi on olemassa. Hyvä perussääntö on, että
pitää järjen kädessä ja suojakertoimen aina laukussa.
Toivottavasti sinä, lukijani
saat tästä jutusta tietoa ja aidosti hyötyä. Tämä juttu on toteutettu
yhteistyössä LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Erika Wikströmin
(Lääkärikeskus Mehiläinen Oulu) kanssa.