Käsi
ylös, jos sinulla on raskausarpia. Käsi ylös, jos ne syntyivät murrosiässä
rintoihin, reisiin tai pakaroihin. Käsi ylös, jos sait ne raskauden aikana.
Onko vielä joku, joka ei ole nostanut kättään ylös? Onneksi olkoon, olet
harvinaisuus.
Juhlimme
juuri äitienpäivää ja siitä inspiroituneena tämänkertainen blogikirjoitus
käsittelee monille niin tuttua aihetta; raskausarvet. Faktatiedosta vastaa
läheinen työtoverini, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Asko Salmi, jonka
lisäksi saatte lukea kahden äidin tarinan raskausarpien synnystä ja niihin
liittyvistä tunteista.
Luvassa
on myös jälleen mahtava palkinto Aurora Skin Clinicin tyyliin. Kommentoi alle
vapaasti ja olet mukana arvonnassa, jossa voit voittaa Laser -käsittelyn
raskausarville Askon tekemänä sekä Environ -kotihoitotuotepaketin.
Toivottavasti
jutusta on jälleen mahdollisimman monille hyötyä. Arpa onnea!
TISSIT
JA PERÄSIN
“Raskausarvet eli venytysjuovat ovat arpia,
joiden syynä ovat ihon verinahan venyminen ja hormonaaliset tekijät.
Yleensä ne ovat seurausta joko raskaudesta tai lihomisesta,
mutta niitä voi syntyä
myös murrosiässä ja lihasten kasvaessa nopeasti"
Wikipedia selventää lyhykäisyydessään. "Niin sanotut raskausarvet tai
venytysarvet syntyvät, kun iho venytetään joko nopeasti esimerkiksi rintaimplanttileikkauksen
jälkeen tai hitaasti esimerkiksi raskauden aikana." Asko myötäilee ja
kuvailee, että arpi on ensi punainen ja myöhemmin vaalea, ohut, venynyt ja
levinnyt jälki iholla. "Karkeasti voisi sanoa, että kaksi kolmasosaa
naisista ja yksi kolmas osaa miehistä saa niitä murrosiässä, kun taas raskauden
aikana niitä tulee jopa yhdeksälle kymmenestä" Asko kertoo. Ei siis ole
mikään ihme, että englanninkielen sanasta "strech mark" on suomennos
tehty sen yleisimmän aiheuttajan eli raskauden, mukaan.
Tämän
perusteella voisi todella luulla, että raskausarpia tulee ihan kaikille.
Itsekin myönnän pelänneeni niitä jo nuorena. Niitä hurjia viivoja, joita
uimahalleissa näki useilla naisilla. Minä kuulun siihen ryhmään, joka sai niitä
murrosiässä, kun paino nousi lyhyessä ajassa melko nopeasti ja kirjaimellisesti
yhden yön aikana minulle tuli tissit ja jonkinlainen peräsin. Sen huomasivat
myös samalla luokalla olevat kaksospojat, jotka olivat ilkkuneet minua laudaksi
ja lättäpyrstöksi ysiluokan alkuun saakka. Nyt arvet ovat lähinnä auringossa
iholla kuultavia hentoja juovia sisäreisissä ja pakaroilla, enkä koe
niistä olevan mitään haittaa. Raskaus säästi minut arvilta.
LIKE
MOTHER LIKE DAUGHTER
Omalla
kohdallani painoa tuli odotusaikana vajaat 8 kg, lapsi syntyi tosin etuajassa
raskausviikolla 36, syntymäpaino oli pieni 2500g. En siis juuri saanut/ehtinyt
saada massaa kehooni raskauden aikana, mutta olisiko se voinut säästää minut
raskausarvilta, mikäli minulla olisi ollut niihin taipumus? Vai onko painon
nousu aina syynä raskausarpien syntymiseen? "Arpia ei tule kaikille ja
vatsa voi olla sileä ja arveton lukuisten raskauksien jälkeen. Toisaalta, jos
geeniperimä ei ole suosiollinen niin yksikin raskaus, vaikkei vatsa olisikaan
valtava, voi pilata vatsanpeitteet." Asko kertoo tapaavansa
vastaanotollaan kuukausittain kymmeniä naisia, jotka kokevat raskauden jälkeen
jättämät muutokset vartalossa epämiellyttäviksi. "Joillakin
parikymppisillä vatsa voi raskauden jälkeen olla kuin pakanamaan kartta tai
kuten eräs potilaani sanoi; vatsa on kuin 300 -vuotiaalla".
Eli
onko se niin, kuten moni muukin asia, että myös taipumus raskausarpiin periytyy
äidiltä tyttärelle? "Perimä lienee määräävin tekijä miten kudos kestää
venytystä. Onko iho kuin kuminauha, joka palaa normaaliin pituuteen vai jääkö
se venyneeksi? Mitään testiä asian selvittämiseksi ei ole, mutta jos aiemmin on
selvinnyt ilman pahoja arpia niin oletettavasti jatkossakin niin käy."
Asko vahvistaa ja jatkaa "toki on huomioitava, että myös ikääntyminen voi
vähentää ihon elastisiteettia ja tästä johtuen iäkkäämpänä iho ei samalla
tavalla kestä venytystä esimerkiksi lihomisen seurauksena."
KAIKEN
HOITAVAT ELIKSIIRIT
Jos
raskausarvet ovat kerran iholle tulleet, ne ovat valitettavasti tulleet
jäädäkseen. "Arpi on aina pysyvä. Arpia voi pienentää, mutta on hyvä
muistaa, että arpien hoidossa pienikin paraneminen on pitkä askel eteenpäin."
Asko tarkentaa. Jos arvet ovat häiritsevät ja ne vaivaavat mieltä päivittäin,
niin mikä sitten neuvoksi? "Arpia kannattaa hoitaa paikallisella
A-vitamiinivoiteella tai öljyllä. Vitamiinin imeytymistä ihoon voi parantaa
neulaushoidolla" Asko selventää, ja jatkaa että mikroneulausta voi tehdä
itse kotona siihen tarkoitetulla kotihoitorullalla, tai hoito voidaan toteuttaa
voimakkaampana sarjahoitona klinikalla sairaanhoitajan tai lääkärin toimesta.
"Nykyään
myös laserenergian avulla voidaan hoitaa ihon arpia. Laserilla voi stimuloida
kollageeni- ja elastiinisynteesiä, jolloin laservalon lämpövaikutus kutistaa
kollageenisäikeitä ja pienentää arpea. Fraxel -laserhoidoissa laser rei´ittää
ihon, jolloin ihoon syntyy ikään kuin pieni trauma, vaurio, joka taas käynnistää
ihon oman uusiutumisprosessin. " Asko kertoo.
Hoitoihin
kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella ja maltilla, Asko vinkkaa.
"Ainoa varma tapa "poistaa" arpi on peittää se peitevoiteella.
Ihmehoitoihin, jotka lupaavat hävittää arvet pysyvästi ja täysin kannattaa
suhtautuu suurella varauksella. Aivan kuten eliksiireihin, jotka lupaavat
tuuhean pehkon kaljuun päähän."
KAKSI
TARINAA
Raskausarpien
syntyminen iholle on siis melkoisen perinnöllistä ja usein raskauden
aiheuttamaa. Jos niihin on taipumus, ei niitä voi oikein ennaltaehkäistä edes
jatkuvalla arpivoiteen levittelyllä raskausaikana. Toisille nämä arvet ovat
vain elämää ja ne kertovat ihanasta odotusajasta ja muistuttavat jälkeläisten
olemassaolosta. Mitä sitä ei lastensa vuoksi kärsisi! Arvista viis. Mutta
toisille ne ovat kirous. Viha-rakkaus suhteita näihin arpiin on varmaan yhtä
monta kuin on niiden kantajaakin.
Seuraavassa
on luettavaksesi kahden erilaisen naisen tarinat.
EI
ENÄÄ KOSKAAN BIKINEITÄ
"Ollessani
26 -vuotias, odotin esikoistani. Olin anopin ohjeiden mukaisesti rasvannut ja
kosteuttanut ihoani raskausarville tarkoitetuilla erityisellä voiteella joka
ikinen päivä, ettei niitä kamalia arpia syntyisi. Tosin kävi. Raskausviikolla
36 vatsaan, navan ympärille alkoi muodostumaan punaisia kirkuvia raapimisjälkiä
hyvin nopeasti. Ne lisääntyivät ja lisääntyivät vauhdilla. Iho oli tietysti
pinkeä, muttei kipeä. Painoa minulle tuli raskauden aikana yli 20kg. Lapsi
syntyi raskausviikolla 39+5 ja oli syntyessään 4370g. Olen saanut tämän jälkeen
vielä kaksi lasta, pienempiä kuin ensimmäinen, ja nyt kahdeksan vuotta
myöhemmin vatsa on kuin satavuotiaalla. Olen ihmeissäni siitä, ettei äidilleni
kaksosraskauden jäljiltä tullut yhden yhtä arpea, eikä kaksoissiskollanikaan
ole tullut arpia raskauksistaan. Ai olenko miettinyt, että haluaisin näistä
eroon? En muuta juuri rantakautena mietikään, enkä omista yksiäkään bikineitä.
Tämä on minulle herkkä asia. Tiedän, että joku muu ei välittäisi, mutta minä
välitän."
-
Mervi, 45v., kolmen lapsen äiti, 180cm, 81kg
ASTEIKOLLA
1-10, NÄMÄ HÄIRITSEE 10 VERRAN
"Olin
33 -vuotias, kun odotin ensimmäistä lastani. Paino nousi raskauden aikana
maltillisesti, kokonaisuudessaan noin 10kg. Käytin iholle Bio Oil -nimistä raskausarpienkin
ehkäisyyn suositeltua öljyä sekä apteekin perusvoidetta. Ihan vaan varmuuden
vuoksi. Viimeisellä raskaus kolmanneksella ihoni alkoi kutisemaan ja kutina
paheni mitä lähemmäs laskettua aikaa mentiin. Silloin aloin myös huomaamaan
punoittavat jäljet. Iho oli tosi kireä. Lapsi syntyi kutakuinkin ajallaan ja
painoi syntyessään 3075kg. Sain toisen lapseni kaksi vuotta myöhemmin, arpia
tuli jonkin verran lisää. Äitini ei saanut raskausarpia, enkä ehkä siksi
osannut arvata, että niitä tulisi minulle. Asteikolla 1-10, nämä häiritsevät
kyllä kympin verran. Olen jo selvitellyt mahdollisia hoitoja näiden
häivyttämiseksi.
-Kristiina,
35v., kahden lapsen äiti, 156cm, 42kg
Samaistuitko?
Onko sinulla oma tarinasi/kokemuksesi, jonka haluat jakaa? Kommentoi alle ja
osallistu samalla arvontaan. Kiitos jo kaikille etukäteen!
Pia