RAKKAUSARVET

Käsi ylös, jos sinulla on raskausarpia. Käsi ylös, jos ne syntyivät murrosiässä rintoihin, reisiin tai pakaroihin. Käsi ylös, jos sait ne raskauden aikana. Onko vielä joku, joka ei ole nostanut kättään ylös? Onneksi olkoon, olet harvinaisuus.

Juhlimme juuri äitienpäivää ja siitä inspiroituneena tämänkertainen blogikirjoitus käsittelee monille niin tuttua aihetta; raskausarvet. Faktatiedosta vastaa läheinen työtoverini, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Asko Salmi, jonka lisäksi saatte lukea kahden äidin tarinan raskausarpien synnystä ja niihin liittyvistä tunteista. 

Luvassa on myös jälleen mahtava palkinto Aurora Skin Clinicin tyyliin. Kommentoi alle vapaasti ja olet mukana arvonnassa, jossa voit voittaa Laser -käsittelyn raskausarville Askon tekemänä sekä Environ -kotihoitotuotepaketin. 

Toivottavasti jutusta on jälleen mahdollisimman monille hyötyä. Arpa onnea!

TISSIT JA PERÄSIN

“Raskausarvet eli venytysjuovat ovat arpia, joiden syynä ovat ihon verinahan venyminen ja hormonaaliset tekijät. Yleensä ne ovat seurausta joko raskaudesta tai lihomisesta, mutta niitä voi syntyä myös murrosiässä ja lihasten kasvaessa nopeasti" Wikipedia selventää lyhykäisyydessään. "Niin sanotut raskausarvet tai venytysarvet syntyvät, kun iho venytetään joko nopeasti esimerkiksi rintaimplanttileikkauksen jälkeen tai hitaasti esimerkiksi raskauden aikana." Asko myötäilee ja kuvailee, että arpi on ensi punainen ja myöhemmin vaalea, ohut, venynyt ja levinnyt jälki iholla. "Karkeasti voisi sanoa, että kaksi kolmasosaa naisista ja yksi kolmas osaa miehistä saa niitä murrosiässä, kun taas raskauden aikana niitä tulee jopa yhdeksälle kymmenestä" Asko kertoo. Ei siis ole mikään ihme, että englanninkielen sanasta "strech mark" on suomennos tehty sen yleisimmän aiheuttajan eli raskauden, mukaan. 

Tämän perusteella voisi todella luulla, että raskausarpia tulee ihan kaikille. Itsekin myönnän pelänneeni niitä jo nuorena. Niitä hurjia viivoja, joita uimahalleissa näki useilla naisilla. Minä kuulun siihen ryhmään, joka sai niitä murrosiässä, kun paino nousi lyhyessä ajassa melko nopeasti ja kirjaimellisesti yhden yön aikana minulle tuli tissit ja jonkinlainen peräsin. Sen huomasivat myös samalla luokalla olevat kaksospojat, jotka olivat ilkkuneet minua laudaksi ja lättäpyrstöksi ysiluokan alkuun saakka. Nyt arvet ovat lähinnä auringossa iholla kuultavia hentoja juovia sisäreisissä ja pakaroilla, enkä koe niistä olevan mitään haittaa. Raskaus säästi minut arvilta. 

LIKE MOTHER LIKE DAUGHTER

Omalla kohdallani painoa tuli odotusaikana vajaat 8 kg, lapsi syntyi tosin etuajassa raskausviikolla 36, syntymäpaino oli pieni 2500g. En siis juuri saanut/ehtinyt saada massaa kehooni raskauden aikana, mutta olisiko se voinut säästää minut raskausarvilta, mikäli minulla olisi ollut niihin taipumus? Vai onko painon nousu aina syynä raskausarpien syntymiseen? "Arpia ei tule kaikille ja vatsa voi olla sileä ja arveton lukuisten raskauksien jälkeen. Toisaalta, jos geeniperimä ei ole suosiollinen niin yksikin raskaus, vaikkei vatsa olisikaan valtava, voi pilata vatsanpeitteet." Asko kertoo tapaavansa vastaanotollaan kuukausittain kymmeniä naisia, jotka kokevat raskauden jälkeen jättämät muutokset vartalossa epämiellyttäviksi. "Joillakin parikymppisillä vatsa voi raskauden jälkeen olla kuin pakanamaan kartta tai kuten eräs potilaani sanoi; vatsa on kuin 300 -vuotiaalla". 

Eli onko se niin, kuten moni muukin asia, että myös taipumus raskausarpiin periytyy äidiltä tyttärelle? "Perimä lienee määräävin tekijä miten kudos kestää venytystä. Onko iho kuin kuminauha, joka palaa normaaliin pituuteen vai jääkö se venyneeksi? Mitään testiä asian selvittämiseksi ei ole, mutta jos aiemmin on selvinnyt ilman pahoja arpia niin oletettavasti jatkossakin niin käy." Asko vahvistaa ja jatkaa "toki on huomioitava, että myös ikääntyminen voi vähentää ihon elastisiteettia ja tästä johtuen iäkkäämpänä iho ei samalla tavalla kestä venytystä esimerkiksi lihomisen seurauksena."

KAIKEN HOITAVAT ELIKSIIRIT

Jos raskausarvet ovat kerran iholle tulleet, ne ovat valitettavasti tulleet jäädäkseen. "Arpi on aina pysyvä. Arpia voi pienentää, mutta on hyvä muistaa, että arpien hoidossa pienikin paraneminen on pitkä askel eteenpäin." Asko tarkentaa. Jos arvet ovat häiritsevät ja ne vaivaavat mieltä päivittäin, niin mikä sitten neuvoksi? "Arpia kannattaa hoitaa paikallisella A-vitamiinivoiteella tai öljyllä. Vitamiinin imeytymistä ihoon voi parantaa neulaushoidolla" Asko selventää, ja jatkaa että mikroneulausta voi tehdä itse kotona siihen tarkoitetulla kotihoitorullalla, tai hoito voidaan toteuttaa voimakkaampana sarjahoitona klinikalla sairaanhoitajan tai lääkärin toimesta.

"Nykyään myös laserenergian avulla voidaan hoitaa ihon arpia. Laserilla voi stimuloida kollageeni- ja elastiinisynteesiä, jolloin laservalon lämpövaikutus kutistaa kollageenisäikeitä ja pienentää arpea. Fraxel -laserhoidoissa laser rei´ittää ihon, jolloin ihoon syntyy ikään kuin pieni trauma, vaurio, joka taas käynnistää ihon oman uusiutumisprosessin. " Asko kertoo.

Hoitoihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella ja maltilla, Asko vinkkaa. "Ainoa varma tapa "poistaa" arpi on peittää se peitevoiteella. Ihmehoitoihin, jotka lupaavat hävittää arvet pysyvästi ja täysin kannattaa suhtautuu suurella varauksella. Aivan kuten eliksiireihin, jotka lupaavat tuuhean pehkon kaljuun päähän." 

KAKSI TARINAA

Raskausarpien syntyminen iholle on siis melkoisen perinnöllistä ja usein raskauden aiheuttamaa. Jos niihin on taipumus, ei niitä voi oikein ennaltaehkäistä edes jatkuvalla arpivoiteen levittelyllä raskausaikana. Toisille nämä arvet ovat vain elämää ja ne kertovat ihanasta odotusajasta ja muistuttavat jälkeläisten olemassaolosta. Mitä sitä ei lastensa vuoksi kärsisi! Arvista viis. Mutta toisille ne ovat kirous. Viha-rakkaus suhteita näihin arpiin on varmaan yhtä monta kuin on niiden kantajaakin. 

Seuraavassa on luettavaksesi kahden erilaisen naisen tarinat. 

EI ENÄÄ KOSKAAN BIKINEITÄ

"Ollessani 26 -vuotias, odotin esikoistani. Olin anopin ohjeiden mukaisesti rasvannut ja kosteuttanut ihoani raskausarville tarkoitetuilla erityisellä voiteella joka ikinen päivä, ettei niitä kamalia arpia syntyisi. Tosin kävi. Raskausviikolla 36 vatsaan, navan ympärille alkoi muodostumaan punaisia kirkuvia raapimisjälkiä hyvin nopeasti. Ne lisääntyivät ja lisääntyivät vauhdilla. Iho oli tietysti pinkeä, muttei kipeä. Painoa minulle tuli raskauden aikana yli 20kg. Lapsi syntyi raskausviikolla 39+5 ja oli syntyessään 4370g. Olen saanut tämän jälkeen vielä kaksi lasta, pienempiä kuin ensimmäinen, ja nyt kahdeksan vuotta myöhemmin vatsa on kuin satavuotiaalla. Olen ihmeissäni siitä, ettei äidilleni kaksosraskauden jäljiltä tullut yhden yhtä arpea, eikä kaksoissiskollanikaan ole tullut arpia raskauksistaan. Ai olenko miettinyt, että haluaisin näistä eroon? En muuta juuri rantakautena mietikään, enkä omista yksiäkään bikineitä. Tämä on minulle herkkä asia. Tiedän, että joku muu ei välittäisi, mutta minä välitän." 

- Mervi, 45v., kolmen lapsen äiti, 180cm, 81kg

ASTEIKOLLA 1-10, NÄMÄ HÄIRITSEE 10 VERRAN 

"Olin 33 -vuotias, kun odotin ensimmäistä lastani. Paino nousi raskauden aikana maltillisesti, kokonaisuudessaan noin 10kg. Käytin iholle Bio Oil -nimistä raskausarpienkin ehkäisyyn suositeltua öljyä sekä apteekin perusvoidetta. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Viimeisellä raskaus kolmanneksella ihoni alkoi kutisemaan ja kutina paheni mitä lähemmäs laskettua aikaa mentiin. Silloin aloin myös huomaamaan punoittavat jäljet. Iho oli tosi kireä. Lapsi syntyi kutakuinkin ajallaan ja painoi syntyessään 3075kg. Sain toisen lapseni kaksi vuotta myöhemmin, arpia tuli jonkin verran lisää. Äitini ei saanut raskausarpia, enkä ehkä siksi osannut arvata, että niitä tulisi minulle. Asteikolla 1-10, nämä häiritsevät kyllä kympin verran. Olen jo selvitellyt mahdollisia hoitoja näiden häivyttämiseksi. 

-Kristiina, 35v., kahden lapsen äiti, 156cm, 42kg

Samaistuitko? Onko sinulla oma tarinasi/kokemuksesi, jonka haluat jakaa? Kommentoi alle ja osallistu samalla arvontaan. Kiitos jo kaikille etukäteen!

Pia